lauantai 11. kesäkuuta 2016

Mummu ja pappa paitsiossa


Kuluva viikko on ollut vähän outo. Outo siksi, että olemme 
olleet koko viikon kaksin ukkokullan kanssa. Iiris ja Alma 
ovat vanhempiensa kanssa lomareissussa ja Dani rippileirillä.

Muksujen kanssa ollaan yleensä melkein päivittäin tekemisissä, 
kun asuvat tuossa ihan kivenheiton päässä, joten tämä
on ollut tosi outoa. 

--- 

Torstaina käytiin mökillä tarkistamassa, oliko myrsky kenties
tehnyt tuhojaan. Onneksi myrsky oli kuitenkin ennakoitua 
heikompi, eikä ainakaan meillä ollut tehnyt vahinkoa.

Oli niin kylmä, ettemme viitsineet jäädä mökille, 
vaan päätimme ajella kiertoteitä kotiin. Keitimme siis kahvit 
termariin ja lähdimme paluumatkalle.


 Aika erikoinen puu!

Puu oli kelottunut ja kauttaaltaan naavan peitossa, ainoastaan puun
 latvaosa oli vihreä ja hyvinvoivan näköinen.

Ajeltuamme hyvän tovin, jalkauduimme Hämeenkankaalla ja 
sukelsimme mäntymetsän syvyyksiin.

Tovin päästä saavuimme määränpäähämme, Ruskalaavulle. 

Täällä olisi mukavaa syödä nuotiomakkarat ja juoda päälle kahvit.

Vahinko vaan, että grillipaikka oli täynnä roskaa 
kieltotauluista huolimatta.

 No, onneksi paikalla oli toinenkin nuotiopaikka ja saimme 
makkaramme tirisemään.

Vatsat täynnä oli sitten mukava jo suunnata kohti kotia.

---

Eilen kävimme Urhatussa katsomassa Dania. 
Dani on ollut siellä rippileirillä koko tämän viikon.

 Urhattu on Nokian seurakunnan kurssikeskus Pyhäjärven rannalla.

 Riparilaiset olivat kuulemma saunoneet...

 ja uineetkin, vaikka kylmä olikin.

Rannalta löytyi myös alttari, saarnatuoli ja penkit kuulijoita varten.

 Tämä kauniisti kukkiva pensas oli minulle tuntematon.

Kaunis oli tämäkin puu.

Kovasti on poika tuolla viihtynyt ja saanut monta uutta kaveria. 
Nyt jo harmitteli, kun maanantaina ripari loppuu.

---

Näin viikko onkin sitten pulkassa ja edessä viikonloppu.
Ensi viikolla taas kaikki on kotona ja mummu ja pappa 
päästetään "paitsiosta"!

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!
Toivotaan aurinkoisia päiviä!




sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Helleviikko mökillä


Viime viikolla saatiin nauttia kesän lämmöstä 
oikein olan takaa. Onneksi ehdimme mekin lopulta mökille ja 
olimmekin siellä sitten koko viikon.  

Kyllä mökillä olosta taas nauttikin niin,
ettei millään olisi lauantaina lähtenyt kotiin, mutta
pakko oli, kun täällä oli tehtäviä hoidettavana
viikonloppuna. Ilmojen viileneminen onneksi 
vähän lievensi harmitusta.



Ötökätkin olivat heränneet henkiin, vaikka tämän hengissäolosta en päässyt ihan varmuuteen.



Korennot surrasivat iloisesti rantaheinikossa.


Välillä on pakko lepuuttaa siipiään ja olla hetken aloillaa - 
ja minähän käytin heti tilaisuutta hyväkseni.



Tällä ei ollut turpa rullalla, mutta siivet oli.


Miksiköhän tällä oli siivet näin? Elävä se ainakin oli, 
sillä pienen päästä lähti lentoon.


Rantakäärmekin kävi meitä tervehtimässä.


Voikukat ovat kohta menneen talven lumia!


Alma oli meidän kanssa mökillä muutaman päivän ja voi sitä
riemua, kun pääsi tekemään tuttavuutta kesälaitumelle
tuotujen lehmien kanssa. Ihmettely oli molemminpuolista!


Loppukesästä ei varmaan enää tuijoteta toisiaan näin kummeksuen!

Kyllä noiden muksujen kanssa on sitten ihana touhuta, 
ei tule ainakaan aika pitkäksi. 

Hyvää alkavaa viikkoa! Toivottaan, että kesä tulee pian takaisin!




maanantai 30. toukokuuta 2016

Välillä retkeillään pikkuneitien kanssa!


Lauantaina oli täällä aika viileä ja pilvinen päivä. 
Se ei kuitenkaan meitä ja pikkuneitejä haitannut, vaan tutulle 
metsäjärvelle lähdettiin eväiden kanssa.

Parin kilometrin matka taittui kivasti patikoiden, Iiris kantorepussa 
ja Alma kävellen (siis juosten, koska ei juuri ehdi kävelemään)
ja välillä olkapäillä istuen.


 Alma olisi halunnut mennä uimaan, mutta muutti mielensä 
kokeiltuaan veden lämpötilaa. Tossuthan siinä touhussa 
tietenkin kastui, mutta totesi vain että "ei haittaa"!


 Nyt pian makkarat tikun nenään! Nykyisin kaupoissa on 
"feikkimakkaroita", joissa ei ole kaiken maailman 
nitriittejä yms. ja soveltuvat siis myös lapsille. 
Näin Almakin pääsi maistelemaan nuotiolla 
paistettua makkaraa!

Retkipaikalla touhuttiin eväiden syömisen lisäksi 
kaikkea kivaa, oltiin piilosilla ja kerättiin käpyjä. 
Välillä kiivettiin TOSI isoille kiville!

Iiris jätti makkarat muille ja tyytyi kahvikupposeen!

Kyllä olivat pikkuneidit väsyneitä kotiin tultaessa, 
varmaan uni maistui!
Arvatkaapas, oliko mummu väsynyt?

Aurinkoista alkavaa viikkoa!



torstai 26. toukokuuta 2016

Merimetson vierailu


Kuvia muista kuin lapsenlapsista ei muistikortille 
alkuviikolla juurikaan tallentunut, joten muistellaan sitten  
välillä viime kesää.


Mökkirantaamme ilmestyi viime kesänä harvinainen 
vieras - merimetsoMerimetso ei sinänsä ole harvinainen, 
mutta noin sisämaassa se on harvemmin nähty vieras.


Siinä se vaan kökötti, ei paljon perustanut kuvaajasta tai muustakaan.


Pitkät ajat se vain torkkui. 


Aikansa torkuttuaan se lähti hissukseen järvelle
ja jatkoi jossain vaiheessa matkaansa - lie minne.

Mukavaa loppuviikkoa - toivottavasti pian taas saamme aurinkoa!




perjantai 20. toukokuuta 2016

Metsäpolulla osa 3

Tämän metsäretkemme viimeinen osuus lähtee tästä.

Mikäli vielä jaksatte, tervetuloa mukaan!
Mulla kyllä alkaa jo vähän polviin sattua, 
mutta mitä pienistä - eteenpäin. 


 Retkemme jatkui välillä metsän uumenissa ja sitten yht`äkkiä taas järven rantaa pitkin.


Välillä polku oli kovin kivikkoista, kuten elämäkin joskus.


Alhaalla oleva koivikko oli niin hennon vihreää.


 Tarkkana sai olla, ettei kompastunut ja löytänyt itseään ruohonjuuritasoa tutkimasta.


Ei silti, oli siellä ruohonjuuritasollakin paljon nähtävää...


 ... kukat kukkivat sielläkin ja ...


... muurahaiset olivat ahkerina.



Joku oli ehtinyt rakentaa hienon pyramidinkin.



Tutulla nuotiopaikalla istahdettiin välillä kahville. 
Höh, kukahan oli katkonut nuo rannan puut?


  "Assistenttini" ei tainnut huomata tuota tuijottavaa silmäparia 
aikoessaan mennä tuohon rotkoon tutustumaan.
No, oikeastihan tuo kallio ei kylläkään ollut mikään rotko, 
vaan sellainen pari metriä korkea halkeama kivessä 
(saahan sitä vanhakin vielä leikkiä, saahan). 


Sitten viimeinen vesieste - tällä kertaa vähän helpompi - ja reissumme
"päätepysäkki" vilahtelikin jo polun päässä.


Vielä kuva ojan pientareelta aurinkoisesta rentukasta ja ...


... yksinäisestä kävystä.
En tiedä miksi, mutta minusta kävyt ovat kauniita, eritoten männyn ja lehtikuusen kävyt.

---

Siinäpä se, yksi monista metsäretkistä!

Aurinkoisia päiviä kaikille!